Ruuat raaistuu

Meillä koirat ovat nyt useamman vuoden syöneet NEUfraun ruokia. Varmaan oikea termi olisi märkäruoka(?), vaikka eivät siis markettien mössöä olekaan. Näihin aikanaan siirryttiin, kun vanhempien koira osoittautui allergiseksi mm. varastopunkille ja he tilasivat ensimmäisen satsin, josta minä myös otin pötkön kokeeksi ja sille tielle jäätiin. Minä olen ollut erittäin tyytyväinen ruokiin! Yksinkertaisesti minusta koirien elimistö käyttää huomattavasti paremmin hyödykseen ns. puhtaan ruuan, kuin kuivamuonan, minkä olen päätellyt mm. "sen itsensä" määrässä. Välillä, kun syötin Amalialle Royal Caninin vatsavaivaruokaa, niin sitä itseään taas riitti. Eikä koirillamme ole ollut mitään puutostiloja (älynpuutokseen tuskin mikään ruoka auttaa... (ehhehe..)), vaan turkit kiiltää ja koirat ovat energisiä, Hilma välillä liiankin. Olen myös saanut NEUfraulta erittäin hyviä neuvoja ruokintaan mm. Amalian haimatulehduksen jälkeen ja tuota mahapapanaa ei ole oikeastaan tarvittu. (Amalialla siis tuppasi vatsahapot heittelehtimään.) Kuitenkin minua on suuresti kiinnostanut raakaruokinta. Minun käsitykseni mukaan ruokaa kypsennettäessä ruuan ravintoaineet kärsivät/katoavat, korjatkaa jos olen väärässä, joten minun logiikallani koiran elimistö saisi raa'asta ruuasta vielä enemmän irti, kuin kypsennetystä.

Raakaruokinta on tuntunut kuitenkin joltakin lähellä ydinfysiikkaa olevalta, joten minua on arveluttanut oma osaamiseni, että osaanko antaa oikeita määriä eri ainesosia ja saavatko koirat kaikki tarpeelliset ravintoaineet ruuasta. Lueskelin jonkin verran asiasta, mutta silti en ollut ihan varma itsestäni, joten tyydyin syöttämään NEUta, joka on hyvää ruokaa. Tämä kuitenkin muuttui käydessäni hakemassa täydennystä pakastimeen uudesta Sohvin Valinnasta. Siinä ruokaa tilatessani ilmaisin ääneen kiinnostukseni raakaruokintaa kohtaan ja pian siirryttiinkin vastapäiselle pakasteelle. Minulle esiteltiin valmisaterioita, joihin ei tarvitse lisätä enää mitään, vaan pötkössä oli kaikki tarpeellinen. Loistavaa! Vähänniinkuin Neu, mutta raakana, juuri mitä olin kaivannut! Kokeeksi otin ensin muutaman pötkön Murren Murkinaa, että katsotaan, miten ruoka lähtee maistumaan.

Aloin syöttää ruokaa NEUn rinnalla. Koirat iskivät hakkina kiinni ruokaan, tosin harvasta ne nirsoilevatkaan, mutta jotenkin näytti, että tuo murkina oli ihan sairaan hyvää! Eihän se sitten auttanut kuin muutama päivä myöhemmin hakea lisää tuota herkkua. Ostin viime reissulla myös mielipiteitä jakanutta hanhea, kun ajattelin, että onko muka olemassa jokin ruoka, jota mäyräkoirat, ainakaan meidän, eivät söisi. Ja sekään ei ollut sellainen. Neppis veti kupista sen napaan ensimmäisenä. Amaliasta en ole ihan varma, huomasiko se edes, että kupissa piti olla jotain erikoista. Ainoastaan Hilman kohdalla oli aluksi havaittavissa samanlainen mässytysreaktio kuin kaurapuurossa ja ruokaa analysoitiin astetta tarkemmin, mutta koska se oli kupissa, se oli syötävää. Sinne hävisivät hanhet ja kupit nuoltiin puhtaiksi!

Ainakin ensivaikutelma raakaruuasta on ollut erittäin hyvä. Hieman jännitin, mitä Amalian vatsahapot sanovat, mutta olen valinnut naudan mahaa sisältäviä tuotteita, ja Allunkin maha on voinut hyvin. Nyt vaan syödään parit viimeiset NEUT pakkasesta ja jatkossa tarkoitus olisi laittaa vain raakaa kuppiin!