Saalistusta

Pienellä viiveellä taas mm. hieman tulospäivitystä. Pari viikkoa sitten meillä oli juoksukisat Hyvinkäällä. Paria päivää ennen kisoihin lähtöä kotiuduin muksujen kanssa uimasta ja löysin revityn M&M's-pussin lattialta. Ensin iski hämmennys, mistä pirusta ne oli sen saaneet? Sitten alkoi ahdistus, kuinka paljon siinä oli suklaata ja kuka piru sen oli syönyt??? Aloin käydä epäiltyjä läpi ja kyllä Kertun henki haisi niiiiiin suklaalle, ettei voinut erehtyä. Siinä sitten aloin laskimen kanssa ynnätä, että JOS pussi olisi täysi, niin miten paha paniikki pitäisi iskeä päälle. Suklaan määrä oli niillä rajoilla, että päätin oksennuttaa koiran, vaikka en tiennyt kuinka kauan syömisestä oli. Onnekseni täällä kertaa oksennuttaminen toimi (Amalia kanssa ei aikanaan ollut ihan noin helppoa..) Suklaata tuli sen verta kiitettävästi takaisinpäin, että pystyin huokaisemaan helpotuksesta, mutta tietysti koiran vointia edelleen tarkkailin. Ilmeisesti karkkipussi oli laitettu tytön reppuun ylläriksi tytölle, mutta unohdettu meille sanoa asiasta. Kiva. Onneksi sen kummempia oireita ei suklaan saalistajalla ilmennyt ja pääsimme lähtemään kisoihin.

Ensin suunnittelin käyväni päiväseltään Hyvinkäällä, mutta jossain vaiheessa tulin onneksi järkiini ja ajelin Vantaalle edellisenä iltana. Perillä astuin autosta ja ulkona oli hirveä pauhu. Satuttiin just parhaimmilleen hornetien lentonäytöksen aikaan perille. Hieman jännitti, miten Kerttu suhtautuu, vaikka asumme lentokentän vieressä, oli tuo meteli ihan omaa luokkaansa. En tiedä tajusiko koira edes, että ilmassa oli jotain erikoista, se vaan häntä heiluen paineli menemään ja vähät nakkas jostain pärristä taivaalla.

Sunnuntaina 16.8. suuntasimme kohti Luhtisaalistusta Hyvinkään vinttikoiraradalle. Olin aivan hermoraunio, kun Mustialassa kävi miten kävi. Olimme hyvissä ajoin paikalla, joten jännitettävää oli sitten ihan kunnolla. Pieniä popoja oli kolme ja arvonnassa Kerttu pääsi juoksemaan toisen kanssa ja kolmas juoksisi yksin. Tunnustan toivoneeni, että olisi saanut juosta yksin, olisi ollut itsellä jotenkin varmempi olo. Kerttu oli taas ihan adhd, varsinkin, kun kasvattajamamma tuli! Ja kaverit! Ja kaikki ihanat ihmiset! Ajattelin, että se kerkeää riehua itsensä läkähdyksiin helteessä ennen kuin pääsemme edes starttaamaan. Piti vaan yrittää pitää varjossa rauhallisena, mutta helpommin sanottu kuin tehty..

Kerttu oli taas tuhannen kierroksilla lähtöpaikalla ja minulla kylki punaisena siitä potkimisesta. Pakko kun oli pitää sylissä, kun riuhtoi niin kovasti. Käskystä päästin matkaan ja innosta kiljuen koira lähti juoksemaan. Sitten se veti kuperkeikan. Ihan kunnolla kuonon kautta selälleen ja siitä takas jaloilleen. Kirosin ääneen, jolloin lähettäjä rauhoitteli, että kyllä se siitä. Ja kyllä se siitä jatkoikin täällä kertaa! Nyt putosi kuperkeikalta takaisin jaloilleen ja lähti jatkamaan täysiä maaliin asti. Hienolla juoksulla päästiin finaaliin juoksuparin kanssa. Ennen finaalia pikku popo malttoi jopa ottaa pienet unet ja sitten taas mentiin päivän viimeisenä. Toinen juoksu oli vielä parempi. Lopputuloksena yhteispisteet 481, pienten podengojen ensimmäinen sija ja toinen juoksuserti! Kyllä kannatti kolmekymppiset viettää juoksukisojen merkeissä! :D

Reissusta kotiuduttua oli suorastaan outoa, kun ei uutta reissua ollut tiedossa kuukauteen. Koko kesä on mennyt niin tohinassa, että aina on vaan ollut seuraavan viikonlopun menot tähtäimessä. Siispä rauhoitumme nyt vain nauttimaan kesäkeleistä. Hellettä oli, mutta metsän siimeksessä pystyi hieman seikkailemaan ja saalistamaan mustikoita. :)

Kuhinaa mustikkapusikossa

Aurinko! <3

"Oliks nyt ihan pakko raahata minutkin mukaan tänne pusikkoon??? Oisin ihan hyvin voinu jäädä sohvalle viltin sisään..."

Ääniä vastarannalla

 Yhtenä päivänä tiellä vastaan tuli aivan kamala otus! Oli vähintään hirven kokoinen ja sitä piti tietysti haukkua hurjana, että tietää ketä on tulossa! Suuri saalistaja Neppis keräsi rohkeutensa ja ehti ottaa kontaktia viholliseen hihnan lipsahtaessa. Ja kylläpä oli suuri saalistaja jellakkana urotekonsa jälkeen!

Ihan hirvee peto!

Sinne se saalis jäi! Pitää vahtia, ettei vaan lähde enää seuraamaan.