Tänään otimme koiruudet mukaan äitienpäiväkierrokselle ja tytsyt pääsivät treffaamaan vanhaa kaveria, sekä tutustumaan uusiin!
Appivanhempien luona oli myös isännän veli n. 4-5 kuisen jämptipojan kanssa käymässä. Tuleva mehtäkoira oli vierailun ajan tarhassa, jonne appi vei koirat heti. Virhe. Koirat kävivät jo valmiiksi kierroksilla, kuten aina sinne saapuessa, ja pikku-jämpti hieman arasteli lähestyvää hunnilaumaa. Otettiin koirat sisään ja lähdin sitten ihan vain Amalian kanssa rauhassa tutustumaan uuteen kaveriin. Johan muuttui ääni kellossa! Pentu tuli rohkeasti tutustumaan ja äskeinen hullu mäyräkoira ei pelottanut enää yhtään! Siinä hetken rapsuttelun jälkeen pikku juntturan kierrokset alkoivat nousta ja Amalia olikin jo pian sitä mieltä, että eiköhän me joudeta jo sisälle kakkukahveille.
Matka jatkui parin mutkan kautta vanhempieni luokse ja koska keli oli loistava, lykkäsimme mäykyt takapihalle vanhempien petit basset griffon vendeen Maken kanssa. Malamuutti-Napsua näihin kemuihin ei huolittu, ettei meidän neidit jäisi jalkoihin. Olikin mukava, kun koirat saivat kaikessa rauhassa juoksennella takapihalla pari tuntia ja metsästää minkkejä.
Vanhempieni naapuriin sukulaispariskunnan luokse oli helatorstaina muuttanut kaksi pientä yorkkipoikaa. Voi hyvä elämä miten somia pieniä karvapalleroita! Kävin ensin itse hieman tutustumassa poikiin ja päätettiin sitten pikkuisen tutustuttaa meidän tyttöihin, olivathan pojat tulossa meille alkukesästä viikonloppuhoitoon. Mentiin ulos ja aluksi hain Amalian treffeille. Amalia oli perusitsensä "kaverikaverikaverikaverikaveriiiiii!!!!!", mikä pikkuisen pieniä hirvitti. Malttoi sitten siinä hieman rauhoittuakin ja pikkupojat uskaltautuivat jo hieman tuota outoa pitkulaista lyhytkarvaista möykkyä haistelemaan. Seuraavana tutustumisvuorossa oli Neppis. Neppis nyt aloitti taas perus kovis-hurinansa, joka loppui heti, kun oltiin kirsut lähekkäin. Pojatkin olivat huomattavasti rohkeampia puolta pienemmän kaverin kanssa. Hieman jopa saatiin leikin alkeita aikaiseksi! Lopuksi vielä Hilma, joka vaatii hieman enemmän sulattelua uusien tuttavuuksien kanssa. Siinäpä sitten lähdettiin hieman käveleksimään ja Hilma sai olla omassa rauhassa kuitenkin poikien pyöriessä ympärillä. Hyvin alkoi Hilmakin poikiin tottua ja pojat jo hieman haastoivat leikkiin, mutta Hilma ei ihan vielä lämmennyt, mutta eiköhän se parien treffien jälkeen jo ala lämmetä.
Kyllä tässä pentukuume nousi, mutta katsotaanpa tilannetta uudelleen, kun yorkkipojat tulevat kyläilemään ja palaa pentuajan ihanuudet mieleen.. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti