No sitten vähän iloisempia juttuja. Käytiin tänään (tai itseasiassa eilisen puolella) Mintun kanssa hallilla vähän treenailemassa. Hilmalla kulkee nyt lujaa! Se malttaa keskittyä tekemiseen ja pinkoo innolla radat läpi. Keinu alkaa olla meillä valmis. Siinä edistyttiin melko nopeasti, kun ei ollut liikkeestä moksiskaan, niin laajensin vain keinun liikerataa parilla kerralla ja päästiinkin tekemään koko keinu tuosta vaan. Onhan se semmoinen rämäpää, etten toisaalta ole yllättynyt. Nyt sitten otettiin keinua yksittäisten hyppyjen kanssa ja hyvin sujuu. Kepeillä nyt on tapahtunut jonkinnäköistä edistymistä. Tänään laitoin puolikkaisiin keppeihin ohjurit ja otin käyttöön tiistain treeneissä saamani neuvon, että jokaisen keppivälin kohdalla sanon käskyn, eli koira yhdistää sen pujotteluliikeeseen. Tämä alkoi toimia! Purin osan ohjureista ja edelleen sujui. Kylläpä helpotti itseä, kun edistymistä alkoi tapahtua kepeillä Hilmankin kanssa! Nyt kun vielä saisi sen hyppäämään pituuden JOKA kerta, eikä vain silloin, kun sattuu huvittamaan -silloin kun ei huvita, niin kävelee yli. Muutenpa alkais näyttää aika hyvältä.
Kerttu oli mukana hallilla hengailemassa ja enää ei jännittänyt yhtä paljon kuin tiistaina, olihan siellä huippu Minttu-kaveri! Innolla tytsy tutkiskeli paikkoja ja katseli, mitä se Minttu touhusi. Kokeiltiin tehdä putkikin ja pari kertaa päästiinkin putken läpi. Putki onkin aika tuttu kotoa, kun Kerttu tykkää rällätä meidän pikkuemännän ryömimistunnelissa. Nyt sitten odotellaan, josko talvella olisi pentuagilitykurssia tarjolla!
Kyllä touhuaminen ramasee! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti